”Olen aina ajatellut, että kirjoitat lastenkirjan äitiyslomalla”, totesi äitini kuusi vuotta sitten. Hieman yllätyin kommentista, sillä se ei ollut käynyt mielessäni. Sen sijaan perustin yrityksen nimeltä Lumoan.

Viime uutena vuonna minäkin kaadoin muiden perässä sulatetun tinakengän vesiämpäriin. Tuloksena oli mielestäni ällistyttävän täydellinen sulkakynä. Päätin, että jotainhan se voisi merkitä. En lähtenyt vieläkään kirjoittamaan sitä kirjaa, vaan aloitin tämän blogin. Tarinoita ei koskaan voi olla liikaa. Minulla on fiilis, että tästä tulee hyvä juttu.

Terkuin, Suvi

JAA
Edellinen artikkeliPikkumustassa on asennetta

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here